Aika kommentoida kaavaa - Joutsjärvi, Ala-Vehkajärvi, Enojärvi, Keihäsjärvi, Nuormois-järvi, Uurajärvi, Majutvesi, Luotikas, jne

Nyt on aika kommentoida tuulivoimakaavaa. Muistutuksen Rekolanvuoren tuulivoima yleiskaavaan voi tehdä 5.3.2021 klo 15 mennessä sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@sysma.fi.

• Nimi ja kiinteistön osoite muistutukseen ja kommentti perusteluista

Mille järville tuulivoimalat näkyisivät maisemassa? Vuoden 2015 hakemuksessa voimaloiden kerrottiin näkyvän ainakin seuraaville järville (kts. alla oleva kuva): Joutsjärvi, Ala-Vehkajärvi, Enojärvi, Keihäsjärvi, Nuormois-järvi, Uurajärvi, Majutvesi ja Luotikas. 

Nykyisessä hankkeessa suunnitellut voimalat ovat vuoden 2015 hankesuunnitelmassa määriteltyjä voimaloita korkeampia ja näkyvät näin ollen kauemmas, mutta niitä on vuoden 2015 hankkeeseen verrattuna yksi vähemmän. Nyt suunniteltujen voimaloiden tarkat sijainnit löydät seuraavasta kunnalle jätetystä dokumentista.

Karttapohja on vuoden 2015 Terrikorven tuulivoimaloista Sysmän kunnalle jätetystä dokumentista (emme ole löytäneet materiaaleista käynnissä olevalle hankkeelle vastaavaa päivitettyä kuvaa). Lisää havainnekuvia löydät täältä.

Aiheeseen liittyvä Facebook-keskustelu löytyy täältä.

Olipa kerran saamelaiset Sysmän Terrikorvessa ja copy-paste dokumentit

Sysmän kuntaan jätetyn tuulivoimakaavan otsake on Alavieskan tuulivoimapuiston OAS ja dokumentissa ollaan huolissaan rajavalvonnasta ja saamelaisista. Onko Sysmän terrikorvesta löytynyt saamelaisyhteisö?

Onko edes hankkeesta vastaava lukenut läpi tätä leikkaa-liimaa / copy-paste mallilla tehtyä dokumenttia? Sama dokumentti on nyt nähtävillä Kunnanhallituksen 11.1.2021 pöytäkirjan liitteestä. Lukiko kunnanhallituksessa kukaan tätä dokumenttia? Kokouspöytäkirjan mukaan päätös tehtiin yksimielisesti:

Lukemista:

• Sysmän kunta: Tuulivoimakaava
• Sysmän kunta: Kunnanhallituksen dokumentit
• Pro Terrikorpi: Tuulivoimakaava kunnanhallitukseen ja linkki pöytäkirjaan

Aiheeseen liittyvä Facebook-keskustelu löytyy täältä.

Solarwind määräysvalta myytiin ulkomaille

Etelä-Suomen Sanomien mukaan Sysmän Terrikorven tuulivoimahankkeessa viime aikoina aktiivisena toimineen Solarwind By Janneniskan määräysvalta on myyty ulkomaiselle ZMJ Sicaville.

ZMJ Sicav yhtiöllä ei ole esimerkiksi kotisivua. Asiaan liityvä keskustelu löytyy Facebook-ryhmästä tämän linkin takaa.

Tuulivoiman kiinteistövero Sysmän taloudessa promilleluokkaa

Erilaisista asioista toivotaan kuntien talouden pelastajaa. Tuulivoiman kunnille tuomasta kiinteistöverosta on jälleen viime aikoina puhuttu paljon. Sysmään on kaavailtu viittä tuulivoimalaa, joten kiinteistövero jää laskelmiemme mukaan valitettavasti promilleluokkaan kunnantalouteen nähden.

Valitettavasti Sysmän kohdalla tilanne on siis se, että tuulivoimaloiden kiinteistöverosta ei ole mainittavaa hyötyä Sysmän kunnalle vaan kyseessä on marginaalinen tuloerä. Pelkästään valtionosuuksien määrä on viime vuosina vaihdellut paljon enemmän kuin viiden tuulivoimalan kiinteistöverotuotot tulisivat edes huippuvuonna olemaan.

Tuulivoiman haittavaikutuksista ei ainakaan tietojemme mukaan ole Sysmässä kunnassa tehty taloudellista arviota.

Aiheeseen liittyvä keskustelu Facebook-ryhmästä löytyy tämän linkin takaa.

Lukemista:

• Sysmän kunta: Talousarvio 2021 

Tuulivoimaa rakenteilla ja luvitettuna enemmän kuin mahtuu Suomessa verkkoon

Suomessa on tällä hetkellä rakennettu 2,6 GW tuulivoimaa. Helsingin sanomien mukaan rakenteilla on 2,4 GW lisää tuulivoimaa ja sen päälle valmiiden lupien kanssa odottelee 3,6 GW tuulivoimahankkeita. Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan Suomen sähköverkkoon mahtuu vain noin 4 GW tuulivoimaa eli paljon vähemmän kuin nyt on yhteensä rakennettu, rakenteilla ja luvitettu.

Jos jollakin hankkeella ei tässä vaiheessa ole valmista rakennuslupaa, niin ylläolevien tietojen valossa näyttää varsin haastavalta saada voimaloita koskaan rakennettua. Valmiiden lupien kanssa on pitkä lista voimalahankkeita hyvillä tuulipaikoilla.

Lukijalle voi herätä kysymys mihin luokkaan Sysmän Terrikorven tuulivoimahanke kuuluu? Vastaus on, että ei mihinkään yllä mainituista luokista, koska hankkeelle ei ole edes haettu rakennuslupaa. Kuvaan täytyy liittää aikaisemmassa valmistelussa olevat 10 GW tuulivoimaa. Terrikorpi kuuluu tähän ao kuvan keltaiseen luokkaan. Sysmän Terrikorvella ei ole mitään mahdollisuuksia 4 GW Aalto-yliopiston kokonaisuuteen koska tuon verran on jo rakennettu valmiiksi tai on jo rakenteilla.

Viitteet:

Zakeri, Behnam, Sanna Syri, and Samuli Rinne. "Higher renewable energy integration into the existing energy system of Finland–Is there any maximum limit?." Energy (2015) (Linkki) 

Zakeri, Behnam, Samuli Rinne, and Sanna Syri. "Wind Integration into Energy Systems with a High Share of Nuclear Power—What Are the Compromises?." Energies 8.4 (2015): 2493-2527. (Linkki)

Maisemavaikutusten arviointi

Tuulivoiman rakenuslupien hakemiseen ja kaavaprosesseihin liittyy kiinteänä osana maisemavaikutusten arviointi. Tässä muistin virkistämiseksi Sysmän 2014 - 2015 tuulivoimavillityksen yhteydessä esiteltyjä maisemahavainnekuvia.

Ensimmäiseksi kysymys kuuluu: montako voimalaa löydät kuvasta? Tämä kuva on vuonna 2015 Sysmän tuulivoimahankkeen yhteydessä kuntaan jätetystä virallisesta dokumentista.

Äkkiseltään vaikuttaa siltä, että eihän voimalat vaikuta maisemaan kovinkaan paljon. Hieman tosin mietityttää, että mitä sumuinen sää ja rantapuskat vaikuttavat aiheeseen. Jos sitten katsoo tarkemmin, niin voimalat itse asiassa löytyvät pusikon takaa:

Ohoh! Kyllä siellä pusikon takana jotain isompaa luuraa! Kyseisen havainnekuvan pohjalta on hyvin vaikeaa havainnoida miten maisema lopulta muuttuu.

Myös seuraava dokumentti jätettiin Sysmän kuntaan edellisen kerran kun lupia haettiin. Nämä kuvat oli otettu käytännössä keskeltä metsää:

Miltä voimalat sitten oikeasti näyttävät? Varsin hyvän käsityksen saa tästä esityksestä jossa valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivomaloista.

Ympäristöministeriö julkaisi muutama vuosi takaperin dokumentin, jossa on kuvattu miten maisemavaikutusten arviointi tulisi tehdä. Dokumentista käy hyvin ilmi ongelmallisia käytäntöjä, joita käyttämällä havainnekuvista tulee helposti harhaanjohtavia.

Lukija voi miettiä, kuinka havainnollisen kuvan edellisellä kierroksella Sysmään jätetyt tuulivoiman maisemavaikutusta kuvaavat dokumentit suunnitellusta voimalaitosalueesta antoivat.

Myös Helsinkiin aikanaan suunniteltiin tuulivoimaloita kaksikymmentä vuotta sitten. Voit tutustua Helsingin tuulivoimaloiden maisemavaikutusten arviointiin täältä ja täältä. Jostain syystä yhtäkään tuulivoimalaa ei Helsinkiin ole rakennettu. Täytyy myös muistaa että Sysmään suunnitellaan nyt kolme kertaa näitä suurempia tuulivoimaloita.

Muutama esimerkki Helsingin maisemavaikutusten arvioinnin sanallisesta muodosta:

• "Musertaa maiseman mittakaavan"
• "Suurelta osin dominoiva"
• "Dominoi merkittävästi avomerinäkymää"
• "Pohjoiseen alistava vaikutus"
• "Alistava, lähinnä olevien musertava vaikutus"
• "Täysin musertava"
• "Esimerkki täydellisen väärästä sijoituksesta -- täyttävät herkän salmen avaruuden, latistavat näkymän syvyyden ja katkovat linnoitussaarten ketjun"
• "Negatiivisimmillaan myllyryhmän vaikutus maisemaan on useimmiten alle kolmen kilometrin etäisyydellä tarkastelupisteestä. Kuvasovitteiden myllyt vaikuttavat uhkaavilta, peittoavat taustansa, vaativat liikaa huomiota ja samalla ikään kuin tyhjentävät maisematilan merkityksen"
• "Kruunuvuorenselälle sijoittuvat myllyt alistaisivat maiseman, yksittäinen mylly Vallisaaren eteläpuolella kilpailee majakan kanssa ja pyöriessään veisi kiintopisteen aseman maisemassa"

Kuka hakee lupaa tuulivoimaloille Terrikorpeen ja miksi

Sysmän Terrikorpeen tuulivoimaa ajaa tällä kertaa SolarWind Y-Tunnus 2745007-9. Yhtiön kaupparekisteriotteesta käy ilmi, että kyseessä on nimeään muuttanut sama NWE Sales-yhtiö, joka aikanaan yritti myydä Sysmän hanketta OX2-yhtiölle.

Yhtiön toimitusjohtaja on Kimmo Kaila. Tuoreimman tilinpäätöksen mukaan yhtiö teki tappiota ja työllistää muutaman henkilön; kaupparekisteriotteessa määritellyt yhteystiedot johtavat NWE Sales:in kotisivuille (www.nwesales.fi, 10.1.2021), jossa yhteyshenkilöiksi listataan tuulivoiman hankekehityksestä ja maanvuokrasopimuksista vastaava Ari Meinander ja myynnistä vastaava Kimmo Kaila.

Julkisissa rekistereissä olevien tietojen pohjalta arvioituna tällä yhtiöllä ei ole edellytyksiä investoida tuulivoimahankkeeseen Sysmässä.

• Lataa dokumentti: SolarWind virallinen tilinpäätös 2020
• Lataa dokumentti: SolarWind virallinen Kaupparekisteriote

Kysymys kuuluu: miksi yhtiö, jolla ei ole edellytyksiä rakentaa tuulivoimaloita, koittaa saada tuulivoimakaavan voimaan? 

Onko syynä Sysmän kunnan tuulivoima-alueesta tekemä vuokrasopimus vuodelta 2014? Sopimuksen mukaan kunnalla on ollut oikeus irtisanoa vuokrasopimus, jos Kailan yhtiö ei ole neljän vuoden kuluessa ryhtynyt hankkimaan lupia voimaloiden rakentamiseksi. Tämä aikaraja meni umpeen jo 28.8.2018. 

• Lataa dokumentti: Sysmän kunnan tuulivoima-alueesta tekemä vuokrasopimus vuodelta 2014

Yllä olevan tarkastelun pohjalta arvioituna Sysmän kunnan kannattaisi irtisanoa tämä vuokrasopimus. Taloudellisia edellytyksiä voimaloiden rakentamiseen ei ole ja vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut jo kuusi ja puoli vuotta.

Eli vastaus kysymykseen: vaikuttaa siltä, että voimaloille haetaan lupaa, jotta Kimmo Kailan johtaman yrityksen ja kunnan väliset vuokrasopimukset pysyisivät voimassa. Tämä siitä huolimatta, että käsityksemme mukaan mitään edellytyksiä voimaloiden rakentamiselle ei tällä hetkellä ole.

Mikäli sisältöön on huomautettavaa tai vastineita niin asiaan liittyvä keskustelu käydään Facebook-ryhmän tässä keskustelusäikeessä.

[Lisäys: 20.2.2021] Solarwind by Janneniska pyysi tänään huomioimaan seuraavat asiat:

• Tekstissä mainittu vuokrasopimus ei ole enää voimassa eikä kaavoitettavalla alueella
• Solarwind by Janneniska on tehnyt Sysmän kunnan kanssa kaavoitussopimuksen
• Solarwind by Janneniska on Suomessa saanut hankittu rahoitusta tuulivoimahankkeisiin

Tuulivoimakaava kunnanhallitukseen

Sysmän kunnanhallituksen esityslistalla 11.1.2021 on mukana ehdotus tuulivoimayleiskaavan laatimisesta ja aiheesta julkaistiin myös lyhyt lehtikirjoitus tällä viikolla. Kunnanhallituksen pöytäkirjat ja esityslistat löydät täältä.

Vuonna 2014 Rekolanvuorten tuulivoimapuistoa suunniteltiin yhdessä OX2-yhtiön kanssa. Tuon projektin kariuduttua hankkeen puuhamiehet ovat uudelleen käynnistäneet projektin SolarWind by Janneniska oy:n nimissä. Nähtävästi yksikään alalla toimivista merkittävistä tuulivoimatoimijoista ei ole lähtenyt hankkeeseen mukaan ymmärrettävistä syistä: 

• Suomessa tällä hetkellä käytännössä kukaan ei tee uusien tuulivoima-alueiden investointipäätöksiä
• Rekolanvuoren tuulivoimahanke oli vuonna 2015 Suomen eniten vastustettu tuulivoimahanke
• OX2-yhtiö vetäytyi hankkeesta käytännössä vuonna 2015 ja ilmoitti asiasta vuonna 2016

Vallitsevassa tilanteessa kaavoituksen aloittaminen Sysmässä ei olisi järkevää;

uusia tuulivoimahankkeita ei ole käynnistetty Suomessa vuonna 2020 edes valtion tukiohjelman puitteissa, joten investointien tekeminen Rekolanvuorten kohteeseen tai hankkeen eteenpäinmyyminen muille toimijoille olisi haastavaa. Toisaalta ilmassa roikkuva tuulivoimakaava laskisi investointihaluja laajalla alueella Terrikorven erämaa-alueella.

Matala sähkön hinta tappoi tuulivoiman Suomesta

Suomessa on viime vuosina puhuttu siitä, että tuulivoima on alkanut kannattaa ilman tukia. Tämä on väärää tietoa ja on syytä oikaista. Edes kaikkia yritystukien piiriin hyväksyttyjä tuulivoimaloita ei ole rakennettu. 

Syy tuulivoimarakentamisen kuolemiseen Suomessa on matala sähkön hinta. Tämänhetkisen tiedon mukaan sähkön hinta on seuraavat viisi vuotta niin alhaalla (alle 30 €/MWh), että uutta tuulivoimaa ei Suomeen rakenneta. 

Käydään tilanne läpi kuvien kera ja aloitetaan sähköjen toteutuneista hinnoista 2011-2020 (Energiavirasto) ja tulevista hinnoista 2021-2026, joilla kauppaa pörssissä käydään (Nasdaq).

Katsotaan vielä Suomeen rakennetut tuulivoimalat vuosittain:

Syöttötariffina tunnettu tukijärjestelmä suljettiin vuoden 2018 alkuun mennessä

Vuonna 2018 ei rakennettu Suomeen yhtäkään tuulivoimalaa kun tuet loppuivat

Uusi tukijärjestelmä luotiin 2018, jonka piiriin pääsi yli 400 MW tuulivoimaa

• Edes kaikkia tämän tukijärjestelmän voimaloita ei ole rakennettu

Vuonna 2019 sähkön hinta kävi korkeammalla ja rakennettiin pieni määrä tuulivoimaa ilman tukea

Vuonna 2020 koronakriisin alkamisen jälkeen ei ole päätetty rakentaa Suomeen yhtäkään tuulivoimalaa

Nyt tällä hetkellä Suomessa tilanne on se, että investointipäätökset tuulivoimasta ovat täysin jäissä. Muutamat yhtiöt näennäisesti jatkavat hankkeita, mutta investointipäätöksiä ei nykyisillä sähkön hinnoilla kukaan tee.

Terrikorven / Rekolanvuoren tuulivoimasta ei mitään uutta

Hollolan kunnanvaltuusto antoi yksiselitteiset pakit tuulivoimalle. Etelä-Suomen Sanomat ja Itä-Häme julkaisivat tänään tekstin Päijät-Hämeen muista tuulivoimahankkeista: vieläkö niistä joku viriäisi henkiin?

Jutussa käsitellään myös mahdollisuutta rakentaa teollisia jättivoimaloita Sysmän Terrikorpeen, jota jutussa kutsutaan Rekolanvuoreksi. Terrikorven / Rekolanvuoren tuulivoima-alueen rakentaminen ei näytä todennäköiseltä koska:

• Aiemmin hanketta ajanut OX2-yhtiö on vetäytynyt hankkeesta
• Jutussa mainitun Salpatuulen ja NWE Sales yhtiöiden resurssit eivät riitä Terrikorven tuulivoimahankkeeseen
• NWE Sales oli mukana jo aiemmassa hankkeessa
• Salpatuulella ei ole edes kiinnostusta niin suureen hankkeeseen
• Tuulivoiman uusi tukijärjestelmä menee kiinni joulukuussa 2018
• Terrikorven / Rekolanvuoren tuulivoimahankeella ei ole mitään mahdollisuutta saada lainvoimaista rakennuslupaa joulukuuhun mennessä
• Uusia tuulivoiman tukijärjestelmiä ei ole suunnitteilla. 
• Käytännössä Terrivoiman tuulivoima-alue ei koskaan tulisi saamaan yhteiskunnan tukia

Tällä hetkellä ei siis ole yhtiötä joka olisi hakemassa rakennuslupaa Sysmän Terrikorpeen. Hyvä niin, koska kyseisen hankkeen vastustus lähentelee Suomen ennätystä ja teollinen tuulivoima-alue sijoittuisi  luonnonkauniiseen erämaa-alueeseen.